Työelämä
Metsäsektori työllistää noin 50 000 suomalaista, mutta välilliset työllisyysvaikutukset ovat moninkertaiset verrattuna metsäsektorin suoriin työllisyysvaikutuksiin. Metsäsektorin merkityksestä kertoo mm. se että selkeästi suurin osuus Suomen viennistä (21,5 %) tulee metsäteollisuuden tuotteista ja Suomi on pinta-alaan suhteutettuna Euroopan metsäisin maa.
Kuva: Ville Kankare
Metsänhoitajat työskentelevät esimerkiksi asiantuntijatehtävissä, puunhankinnassa, metsäalan yritysten esihenkilötehtävissä ja viestinnän sekä ympäristöhallinnon parissa. Mahdollisuudet ovat hyvin monenkirjavat aina metsäteollisuuden parissa työskentelystä ympäristönsuojeluun tai esimerkiksi paikkatiedon kartoittamiseen. Lisäksi yliopistokoulutus tarjoaa mahdollisuuden lähteä tutkijanuralle. Urapolkuja lienee yhtä monta kuin valmistuneita metsänhoitajiakin. Omaansa pääsee vaikuttamaan mm. erikoistumis- ja sivuainevalinnoilla.
Omaa tietään kohti työelämää pääsee luomaan jo opintojen aikana harjoitteluiden kautta, joihin useimmat pääsevät jo kahden ensimmäisen opintovuoden jälkeen. Harjoittelupaikkoja on tarjolla hyvin laaja-alaisesti ympäri Suomea mm. metsäalan yrityksissä, teollisuuslaitoksissa ja tutkimusryhmissä. Harjoittelut ovat lähestulkoon aina palkallisia ja ne suoritetaan kesällä muiden opintojen ollessa tauolla.
Metsätieteistä valmistuneiden työllistymiseen, palkkaukseen ja uravaihtoehtoihin palkkaukseen voit käydä tutustumassa Luonnon-, ympäristö-, ja metsätieteilijöiden liitto Loimun nettisivuilla:
Alle on kasattu metsätieteistä valmistuneiden uratarinoita:
(huom! ainakin osa henkilöistä todennäköisesti jo edennyt urallaan tarinoiden laatimisen jälkeen)
Olen ollut nyt vajaan vuoden verran Energiavirastossa Uusiutuvan energian ryhmässä, jonka päätehtäviä on vastata uusiutuvan energian tukijärjestelmien käytännön hallinnoinnista.
Lyhyesti työnkuva:
Olen ollut nyt vajaan vuoden verran Energiavirastossa Uusiutuvan energian ryhmässä, jonka päätehtäviä on vastata uusiutuvan energian tukijärjestelmien käytännön hallinnoinnista. Toimin taloudellisessa tiimissä ylitarkastajana ja käsittelen sähkön tuotantotuen maksuun liittyviä maksatushakemuksia sekä hyväksymishakemuksia uusien voimalaitosten hakeutuessa syöttötariffijärjestelmään. Omana vastuualueenani on myös metsähakkeeseen liittyvän tuotantotuen rajauksen toimeenpano ja ohjeistus toimijoille.
Opinnot
Opiskelin liiketaloudellista metsäekonomiaa Helsingin yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa. Opiskelin varsinaisen opintokokonaisuuden ohella sivuaineena ympäristöekonomiaa, jossa oli vielä laajempi näkökulma luonnonvaratalouteen. Sen ohella opiskelin joustavan opinto-oikeuden piirissä rahoitusta silloisessa HSE:ssä. Ajatuksena oli laajentaa kaupallisia opintoja, jotta eväitä olisi tarvittaessa myös perinteisen metsäalan ulkopuolisiin tehtäviin.
Koska selvää haaveammattia ei ollut mielessä lukion jälkeen, halusin opiskella jotakin poikkitieteellistä mutta konkreettista, joka tarjoaisi monipuolisia uramahdollisuuksia. Pidin metsäekonomiaa mielenkiintoisena yhdistelmänä luonnontieteitä ja kauppatieteitä. Metsiin liittyy Suomessa myös yhteiskunnallisesti tärkeitä kysymyksiä, koska metsät ovat yksityisomistuksesta huolimatta kansallisomaisuutta. Varsinaista metsätaustaa minulla ei ole, mutta nautin toki luonnossa liikkumisesta.
En ollut varsinainen opiskelija-aktiivi vaikka olinkin mukana Metsäylioppilaat ry:n alaisessa metsäopintojen edistämisrahaston toiminnassa. Hyytiälässä pidetyt kenttäkurssit ensimmäisenä kesänä olivat loistavaa aikaa, jossa oppi paljon konkreettista ja se myös liimasi kurssin tiiviisti yhteen. Intensiivisen kesän jälkeen oli helppo jatkaa opiskelua tutussa porukassa ja täydentää kesällä kertynyttä hyvää perustietämystä metsänhoidosta ja metsäekologiasta taloustieteellisellä ja kaupallisella näkökulmalla.
Ura
Olin opintojen aikana monenlaisissa kesätöissä, mutta vasta opiskelujen loppuvaiheessa ne liittyivät metsäalaan. Tein lyhyenä projektityönä yhteenvedon Suomen metsätieteellisen seuran omaisuudesta ja olin pro gradu-työntekijänä silloisessa Metsäntutkimuslaitoksessa. Pääsin kesätöihin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapioon, kun olin viimeistelemässä graduani metsäpolitiikan ohjauskeinojen arvioinnista. Vuonna 2009 valmisteltiin metsäalan organisaatioiden uudistamistyötä ja tein aiheeseen liittyen selvitystä metsätalouden julkisen rahoituksen panoksista ja suoritteista eri organisaatioissa ja rahoitusmuodoissa.
Valmistumisen jälkeen työt jatkuivat Tapiossa ja minut vakinaistettiin parin vuoden jälkeen. Sain osallistua monipuolisesti erilaisiin projekteihin, joissa kehitettiin esimerkiksi korjuujälkikriteeristöä turvemaille ja suunniteltiin erilaisia työkaluja metsätalouden kannattavuuden arviointiin, jotta metsänkäsittelypäätöksissä painaisivat entistä enemmän eurot eikä kuutiometrit. Maastotöitä riitti metsän- ja luonnonhoidon laadunarvioinnissa, joka oli osa metsäyritysten laatutyötä. Pääsin myös päivittämään metsän arvonmäärityksessä käytettävän summa-arvomenetelmän taulukkoarvoja sekä osallistuin erilaisten koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen. Tapio oli loistava näköalapaikka metsäalaan, koska yhteistyökumppaneina oli julkishallintoa, tutkimusorganisaatioita sekä metsäteollisuutta. Olin Tapiossa noin viisi ja puoli vuotta ennen siirtymistäni Energiavirastoon.
Olen ollut nyt vajaan vuoden verran Energiavirastossa Uusiutuvan energian ryhmässä, jonka päätehtäviä on vastata uusiutuvan energian tukijärjestelmien käytännön hallinnoinnista. Toimin taloudellisessa tiimissä ylitarkastajana ja käsittelen sähkön tuotantotuen maksuun liittyviä maksatushakemuksia sekä hyväksymishakemuksia uusien voimalaitosten hakeutuessa syöttötariffijärjestelmään. Omana vastuualueenani on myös metsähakkeeseen liittyvän tuotantotuen rajauksen toimeenpano ja ohjeistus toimijoille. Jatkossa sähköntuottajien tulee siis tarvittaessa osoittaa metsähakkeen alkuperä. Seurannan tarkoituksena on varmistua, että polttoon ohjatulle jalostuskelpoiselle puulle maksetaan vain alennettua tukea. Nykyinen työnkuvani on siis paljon tarkemmin määritelty kuin aiemmin ja on virkistävää paneutua yksityiskohtaisemmin rajatumman vastuualueen kysymyksiin.
Työssä oppii paljon konkreettista, mutta opinnot ovat antaneet hyvän pohjan, josta ponnistaa. Tapiossa sain hyödyntää kaikkea perinteistä metsäosaamista metsänhoidosta metsien arvottamiseen. Nykyisissä työtehtävissä on ollut hyötyä myös erilaisten investointien kannattavuuden arvioinnista ja rahoittamisesta. Myös vaikutus- ja vaikuttavuusarvioinnista voi olla hyötyä, kun uusia uusiutuvan energian tukijärjestelmiä ollaan nyt miettimässä.
Miksi kannattaisi lähteä opiskelemaan metsätieteitä?
Metsillä on edelleen keskeinen rooli Suomen taloudessa ja yhteiskunnassa, mutta niiden merkitys kasvaa myös kansainvälisesti. Uskon, että metsäalaa opiskelleille löytyy jatkossakin kiinnostavia ja monipuolisia tehtäviä Suomesta mutta myös ulkomailta. Jokainen voi myös etsiä mieleisen näkökulmansa, mistä lähteä rakentamaan omaa osaamistaan.
Toimin Tapiossa asiakkuusjohtajana ja vastaan erityisesti laajojen kumppanuus -hankkeiden kehittämisestä sekä myynnin ja asiakastyön kokonaisuuksien johtamisesta.
Opinnot
Kaksi asiaa on jäänyt mieleen, miksi lähdin opiskelemaan metsätieteitä. Äidin puolelta suvulla on metsää Itä-Suomessa. Olen aina tykännyt ulkotöistä ja vähän yli kymmenen vuotiaasta lähtien olen ollut isäni mukana tekemässä metsätöitä, kuten raivaamassa ja istuttamassa.
Intistä lomilla ollessani kaverini kertoi hakevansa opiskelemaan metsätieteitä. Selailin hänen opinto-oppaasta metsätieteiden hakuvaihtoehdon ja siinä tuli mieleeni, että metsänhoitajan työt voisivat olla kiinnostava ammatti.
Opiskelin pääaineena metsäekonomiaa ja sivuaineeksi valitsin metsänarvioimisen sen käytännön läheisyyden takia. Opintoihin olisin halunnut enemmän käytännön opetusta ja vähemmän sitä, että samoilla kursseilla käytiin läpi samoja luentomuistiinpanoja vuodesta toiseen. Kävin pakollisen Hyytiälän kenttäkurssin lisäksi Siilijärvellä metsäteknologian kurssilla. Opintoajoilta on jäänyt varsinkin mieleen muutamat proffat, jotka olivat ihmisläheisiä ja kannustivat lähtemään maailmalle. Opiskeluaikoina monenlaiset vapaa-ajan tapahtumat ovat jääneet positiivisesti mieleen.
Ura
Opintojen loppuvaiheessa, kun tein gradua Metlalle pääsin samalla tutkimusprojektiin avustavaksi tutkijaksi vaihteleviin työtehtäviin. Kun sain gradun valmiiksi, Metlalta vapautui metsätilastoasiantuntijan paikka, mihin hain ja pääsin. Gradua tehdessä Metlan työympäristö tuntui viihtyisältä ja työnteossa sai käyttää luovuutta ja akateemista vapautta, mikä taas innosti hakemaan vakituista töitä Metlalta.
Valmistumisen jälkeen olin tilastohankkeessa riviasiantuntijana. Muutaman vuoden kuluttua tästä pääsin vastaamaan metsätilaston informaatiopalveluprojektista (Metlan Metinfo-palvelu). Kun tilastopäällikkö, joka oli esimieheni, siirtyi metsätilastoasiantuntijaksi Luxemburgiin kolmeksi vuodeksi, minä siirryin hänen sijaisekseen vastaamaan metsätilastoista. Kolme vuotta työskentelin tilastopäällikön sijaisena, minkä jälkeen tilastopäällikkö palasi Suomeen töihin ja minä lähdin vuorostani Euroopan metsätilastovastaavaksi Eurostatiin Luxemburgiin vuonna 1999 . Työnkuvaan kuului paljon kansainvälistä yhteistyötä mm. YK:n järjestön UN-ECE:n ja FAO:n sekä ITTO:n kanssa. Noin kolmen vuoden jälkeen palasin Suomeen Metlan Helsingin yksikön päälliköksi. Tämän jälkeen siirryin vuonna 2004 IUFRO:n projektin Global Forest Information Service projektin http://www.gfis.net/gfis/en/en/ koordinaattoriksi Wieniin, jossa työskentelin kaksi vuotta. Tämän jälkeen siirryin takaisin Metlaan, jossa jatkoin etänä GFIS-koordinaattorin tehtäviä saaden matkustella työtehtävissä ympäri maailmaa. Tästä työstä minulle myönnettiin IUFROn Distinguished Service Award vuonna 2022 – tunnustus, joka merkitsi paljon, sillä se kuvastaa pitkäaikaista sitoutumistani metsäalan tiedon saavutettavuuden ja yhteistyön edistämiseen.
Metlassa pystyni ideoimaan vapaasti ja käyttämään kehitysprojekteissa omaa luovuutta. Metlalla työskennellessäni olin useassa asiakkuus- ja palvelujen kehittelyprojekteissa vastaavana. Lisäksi olen ollut useassa asiantuntijatehtävässä kuten SITRA:n vetämässä kansainvälisessä luonnonvarastrategiassa, luonnonvaraselonteossa sekä Suomen biotalousstrategiassa. Kun Metla fuusioitui, siirryin Metlalta Lukelle. Sinisen biotalouden tiekartan koordinointi kansalliselle ja pohjoismaiselle tasolle on jatkumoa vihreän biotalouden asiantutijatehtäville.
Yhteensä yli kolmenkymmenen vuoden asiakkuus- sidosryhmä- ja tiedonvälitystehtävien jälkeen Metsäntutkimuslaitoksessa ja Luonnonvarakeskuksessa siirryin Tapioon. Urani ensimmäiset kymmenen vuotta Metlan ja Eurostatin metsätilastotehtävissä loivat vahvan tilastollisen ja analyyttisen perustan, jonka ansiosta seuraan metsäsektorin kehitystä edelleen numeroiden, dynamiikan ja datan kautta. Tämä tausta vaikuttaa vahvasti myös siihen, miten rakennan ratkaisuja ja arvioin toimialan muutoksia. Tapiossa työni painottuu käytännön ratkaisuihin ja vaikuttavuuteen, joita rakennan yhdessä metsäalan yritysten, kuntien, järjestöjen ja tutkimuksen kanssa. Vesienhallinnan ja luonnonhoidon hankkeissa pyrin yhdistämään tutkittua tietoa, asiakasymmärrystä ja toimivia menetelmiä niin, että ne parantavat metsien elinvoimaisuutta ja tukevat kestävää käyttöä. Työtapani ytimessä on yhteistyö, luottamus ja halu tuottaa ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä toimialaa että luontoa laajemminkin.
Miksi kannattaa lähteä opiskelemaan metsätieteitä?
Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen riittävyys ovat maapallon ja meidän tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä kysymyksiä niin paikallisesti kuin globaalisti. Metsäsektorilla on merkittävä rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja biotalouden mahdollisessa menestyksessä. Metsäsektorin rooli on kasvanut niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmalla. Opiskelemalla metsätieteitä sinulla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan tähän kehityskulkuun.
Tällä hetkellä työnkuvaani kuuluu lähinnä kilpailija- ja markkina-analyysin laatimista. Työ on mielenkiintoista ja se sisältää paljon tiimityöskentelyä.
Opinnot
Opiskelin puuteknologiaa Helsingin yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa. Sivuaineena minulla oli metsäekologia ja metsäteollisuuden markkinointi ja johtaminen. Lisäksi olen opiskellut kansainvälistä liiketoimintaa ja johtamista Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.
Kiinnostuin metsäalasta jo nuorena ja teinkin kesätöikseni metsän istuttamista ja metsänraivaustöitä sukuni metsätilalla. Isäni työskentelee metsäalalla ja häneltä kuulin, että metsätieteitä voi opiskella yliopistossa, minkä seurauksena päätin hakea Helsingin yliopistoon.
Opiskeluissa mieleenpainuvinta oli Hyytiälän kesä ja erilaiset järjestötoiminnat opintojen rinnalla. Järjestötoiminnassa pääsi tutustumaan laajemmin muihin opiskelijoihin tiedekunnassa ja yliopistolla. Lisäksi mieleenpainuvaa opiskeluissa oli metsäläisten yhteishenki, jota ei löydy oikein muilta aloilta. On kivaa kun eri vuosikurssit tulevat kaikki keskenään hyvin toimeen!
Työelämä
Opintojeni aikana työskentelin puuteknologian tutkimusprojekteissa yliopistolla ja assistenttina Hyytiälän kenttäkurssilla. Metsätieteiden graduni tein Metsäteollisuus ry:lle. Metsätieteiden opintojen rinnalla laajensin osaamistani myös kauppatieteiden opinnoilla. Viime kesänä tein kauppakorkeakoulun graduni UPM:lle, jossa sain jatkaa töissä lopputyöni teon jälkeen. Tällä hetkellä työnkuvaani UPM:llä kuuluu lähinnä kilpailija- ja markkina-analyysin laatimista. Työ on mielenkiintoista ja se sisältää paljon tiimityöskentelyä.
Miksi kannattaisi lähteä opiskelemaan metsätieteitä?
Mielestäni opiskelemaan hakevien pitäisi olla ennakkoluulottomampia ja katsoa laaja-alaisemmin erilaisia opiskelumahdollisuuksia myös suosituimpien alojen ulkopuolelta. Esimerkiksi metsätieteiden laitoksella voi myös lukea kaupallisia opintoja, vaikka se ei saata ensimmäisenä tulla mieleen opiskelupaikkaa etsivällä nuorella. Metsätieteiden opinnoissa parasta on se, että opintojen aikana on mahdollisuus perehtyä monipuolisesti eri aihealueisiin. Asiat opitaan kunnolla vasta työelämässä ja opintojen tarkoitus on luoda perusta tälle oppimiselle. Metsätieteiden opinnot sopivat hyvin tämän perustan luomiseen. Yleisesti metsäalan opiskelijoilla on mielestäni samat mahdollisuudet menestyä työelämässä kuin muilla suosittujen alojen opiskelijoilla. Paljon on kiinni omasta aktiivisuudesta ja motivaatiosta.
Asiantuntijatehtävissä Stora Enson Suomen puunhankinnan toiminnanohjausjärjestelmän uudistamisprojektissa
Opinnot
Se miksi lähdin opiskelemaan metsätieteitä johtui siitä, että minua kiinnosti opiskella luonnon- ja taloustiedettä yhdistävää tutkintoa sekä metsäalan arvoketju alkutuotannosta maailman markkinoille puhutteli minua.
Opintoni olivat yhdellä sanalla kuvattuna monipuolisia: erinomainen yhdistelmä teoriaa ja käytännön soveltavia kursseja mm. kenttäkurssien muodossa etenkin Hyytiälän metsäasemalla. Itselleni työelämän kannalta ollut suuri hyöty tutkintoon sisältyneistä talous- ja tilastotieteen opinnoista. Olin yhden lukukauden opiskelijavaihdossa Erasmus vaihto-ohjelman kautta Saksassa Freiburgissa. Metsäalan kansainvälisyyttä kannattaakin sisällyttää opintoihin ja siihen opiskelijavaihto ulkomailla on yksi luonteva vaihtoehto.
Yleisenä asiana mieleenpainuvinta on ollut metsäylioppilaiden hyvä henki, jonka syntymiseen kenttäopetuksella Hyytiälän metsäasemalla on ollut keskeinen merkitys. Paljon hauskoja muistoja liittyy myös Metsäylioppilaiden kuusikauppaan, jonka näkyvin muoto on joulukuusen lahjoittaminen Suomen tasavallan presidentille.
Ura
Työskentelin opiskeluaikana tutustuakseni monipuolisesti eri metsäalan organisaatioihin sekä julkisella että yksityisellä puolella. Yhteistä opiskeluaikani työtehtävillä oli, että liittyivät metsäalan edistämiseen ja kehittämiseen. Tässä näen yhtymäkohdan nykyisten työtehtävienikin kanssa Stora Enso Metsän palveluksessa.
Välittömästi valmistumiseni jälkeen vuonna 2006 työllistyin metsäalan ulkopuolelle päivittäistavarakaupan kansainvälisiin tehtäviin valmennusohjelman kautta, jonne pääsin henkilökohtaisten ominaisuuksieni ja tutkintoni talousaineiden tuoman osaamisen avulla. Palasin kuitenkin paremmin koulutustani sisällöllisesti vastaaviin tehtäviin metsäalalle nykyisen työnantajani Stora Enso Metsän palvelukseen vuonna 2007. Stora Ensolla olen työskennellyt useissa eri tehtävissä metsäteollisuuden puunhankinnan ja siihen liittyvien tukitoimintojen parissa. Nykyinen työtehtäväni on viides nykyisen työnantajani Stora Enso Metsän palveluksessa. Vastaan tätä kirjoittaessani puunhankintaorganisaatiomme uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton suunnittelusta ja valmisteluista yhdessä tiimini kanssa.
Opinnoistani on ollut ehdottomasti hyötyä työtehtävissäni. Paljon on kuitenkin myös työ ja kollegat opettanut lisää, mutta osaamisen ylläpitäminen ja täydentäminen on muutenkin mielestäni jatkuvaa suunnitelmallista tekemistä nykyajan työelämässä.
Terveiset tuleville opiskelijoille:
Mikäli yliopistotasoinen monipuolinen luonnonvara-alan opiskelu kiinnostaa, erinomainen tulevaisuuden valinta on metsätieteet.
Teen erilaisia selvitystöitä esimerkiksi metsäteollisuudelle, kemianteollisuudelle ja sijoitusyhtiöille. Työt ovat olleet hyvin vaihtelevia.
Opinnot
Opiskelin metsäekologiaa ja metsänhoitotiedettä Helsingin yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa. Lisäksi luin ympäristönsuojelutiedettä, metsänarviointitiedettä, metsäekonomiaa, neuvontaoppia ja kieliä.
Lähdin opiskelemaan metsätietietä koska halusin olla tulevassa työssäni tekemisissä metsän tai luonnon kanssa. Katsoin lukion jälkeen läpi kaikki opiskelupaikat jossa tällaisen työn saaminen olisi todennäköistä ja päädyin opiskelemaan metsäekologiaa.
Hauskinta opinnoissa oli yhdessä tekemisen meininki, maastokurssit, retkeilyt ja metsässä opiskelu. Opiskeluajoilta on jäänyt monituisia ikimuistoisia hetkiä ja monta hyvää ystävää.
Ura
Olin opiskeluaikana harjoittelijana useampaan otteeseen metsäteollisuuden palveluksessa. Tein maastohommia tarkastaen metsätöiden laatua, kehitin metsänhoitomenetelmiä ja olin IT kehitysprojektissa mukana. Tein töitä lukuvuoden sekä kesälomien aikana.
Ennen valmistumista olin harjoittelijana nykyisellä työnantajallani jossa sitten jatkoin valmistumisen jälkeen vakituisena työntekijänä. Olen ollut siitä lähtien saman työnantajan palveluksessa, välillä ulkomailla, mutta pääasiassa Suomessa.
Konsulttina teen erilaisia selvitystöitä esimerkiksi metsäteollisuudelle, kemianteollisuudelle ja sijoitusyhtiöille. Työt ovat olleet hyvin vaihtelevia. Olen tehnyt töitä muun muassa liittyen metsäsertifiointiin, ympäristöstrategioihin, tuotteiden elinkaariarvioihin, kuluttajatutkimukseen, ympäristönsuojeluun, lainsäädäntöön, metsäntutkimukseen, bioenergiaan, biomateriaaleihin ja metsäteollisuuteen.
Opinnot ovat opettaneet minulle kieliä, esitystaitoja, ryhmätyöskentelyä ja muita yleistaitoja jotka ovat olleet työssäni erittäin hyödyllisiä. Lisäksi yliopistossa opin tuottamaan ja lukemaan tieteellistä tekstiä, prosessoimaan sekä numeroita että tekstiä ja oppinut etsimään tietoa. Näiden lisäksi perustiedot metsänhoidosta ovat olleet ahkerassa käytössä.
Miksi kannattaisi lähteä opiskelemaan metsätieteitä?
Jos haluat olla tekemisissä urallasi uusiutuvan luonnonvaran kanssa joka jaksaa aina yllättää, kannattaa opiskella metsätieteitä
Työskentelen pk-sektorilla toimivassa liikkeenjohdon konsulttitoimistossa kansainvälistymispalveluiden osastopäällikkönä. Omiin tehtäviini kuuluu esimiestyön ohella asiakaskontakteja, konsultointia ja koulutusta kotimaassa sekä hallinnointia.
Opinnot
Ylioppilasvuonna suunnitelmat tulevaisuudesta olivat vielä kovin hataria ja opiskeluvaihtoehtoja oli lukuisia luokanopettajasta ja metsänhoitajasta aina teologiksi asti. Ajatus metsäopinnoista epäilemättä pohjasi kotitaustaan: olen syntyisin maanviljelijäperheestä ja isäni oli paitsi metsänomistaja myös aktiivinen luottamushenkilö metsänomistajien organisaatioissa. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin sanottava, että sattumalla oli merkittävästi sormensa pelissä kun päädyin metsäalalle.
Puukaupallisella puolella moni asia oli jo opintojen alusta varsin selkeä ja eteneminen siksi jokseenkin suoraviivaista ja ehkä vaihtoehdotontakin alusta pitäen. Pitäydyin kuitenkin varsin tiukasti metsätalon tarjontaan enkä tehnyt opintojen aikana “syrjähyppyjä” muihin tiedekuntiin. Opiskeluaika sinänsä oli antoisaa ja antoi ennen kaikkia hyviä ystäviä, jotka ovat säilyneet matkassa tähän asti. Mikään ei varmasti mieleenpainuvuudessa voita Hyytiälän kesää: yhdessäoloa, tunnelmaa, ympäristöä.
Ura
Opintojen aikana tein töitä varsin niukasti, lähinnä opintoihin kuuluvat pakolliset harjoittelut metsäalan yrityksissä sekä pankissa.
Valmistumisen jälkeen urapolkuni on ollut rikas ja vaihteleva. Aloitin metsäopin opettajan viransijaisena, jatkoin siitä metsäyhtiön vientisihteeriksi ja edelleen nopeassa tahdissa silloisen Metsänhoitoyhdistysten Liiton kenttäpäälliköksi. Varsinaisen “uran luomisen” olin vähällä aloittaa pankissa mutta 1990-luvun pankkikriisin myötä suunnitelmaa piti muuttaa. 1993 aloitin pk-sektorin liikkeenjohdon konsulttina, jolla uralla olen sitten pysynyt paria taukoa lukuunottamatta: näiden aikana olen ollut muutaman vuoden pienissä yrityksissä toimitusjohtajana. Nykyisin olen osastopäällikkönä konsulttitoimistossa ja toimin kansainvälisen tiimin esimiehenä sekä liikkeenjohdon konsulttina ja kouluttajana.
Etenkin ensimmäisinä vuosina työpaikat valikoituivat metsäsektorille ja pystyin laajasti hyödyntämään opintojen antia. Eniten hyötyä vuosien kuluessa on ollut markkinoinnin ja liiketalouden opinnoista – sekä luonnollisesti yliopisto-opintojen mukanaan tuomasta tiedonhaku- ja työskentelytavasta. Metsäopintojen jälkeen olen täydentänyt osaamistani etenkin viestintäalan opinnoilla sekä nyt viimeksi pedagogisilla opinnoilla.
Miksi kannattaa lähteä opiskelemaan metsätieteitä?
Oikea vastaus lienee “koska biotalous”. Toisaalta – ainakin omina opiskeluaikoinani – hyvillä ainevalinnoilla on mahdollista saada laaja-alainen ja samalla varsin käytännönläheinen ja konkreettinen koulus, josta on moneksi.
Toimin MTK:lla asiantuntijana EU- ja kansainvälisten metsäasioiden parissa. Vaikutan siihen, että metsänomistajat voivat edelleen käyttää metsäomaisuuttaan omiin arvoihinsa perustuen, ja että tietämys kestävästä metsänhoidosta lisääntyy globaaleissa päätöksentekoprosesseissa
Opinnot
Opiskelin metsien käyttöä ja hoitoa Helsingin yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa. Sivuaineena luin ympäristötaloustiedettä ja geoinformatiikkaa. Minusta oli hyvä yhdistellä useita eri opintosuuntia ja varautua poikkitieteellisyyteen.
Ympäristöalalla työskentely kiinnosti jo lukiossa. Tiesin luonnonvara-asioiden merkityksen korostuvan vuosi vuodelta ja mielestäni metsäala on asioiden ytimessä. Metsäala näkyy kaikkialla, kuten tuotekehityksessä, puurakentamisessa, taloudessa, ilmasto- ja energia asioissa, politiikassa, luonnonvarojen kestävässä käytössä… Työmahdollisuudet ovat lukuisat!
Metsäalalla on kaikista tietämistäni tiedekunnista hauskin meininki. Metsäläiset ovat yksi iso perhe, jotka tukevat toisiaan niin opiskeluissa kuin vapaa-aikanakin. Myös yritysekskursiot ja retkeilyt kuuluvat parhaimpiin muistoihin opiskeluajalta. Näiden lisäksi lopputyön tekeminen yritykselle oli hyvin palkitsevaa.
Ura
Opintojen aikana tein kesätöitä teollisuudessa, tutkimuksessa ja edunvalvonnassa. Graduntekijästä kesätöiden kautta pääsin töihin MTK:lle. Kesätöissä oli mahdollisuus luoda verkostoja, joiden avulla töiden hakeminen helpottui.
Toimin MTK:n metsäedunvalvonnan viestijänä. Kirjoitin tiedotteita, lehtiartikkeleita, suunnittelin kampanjoita sekä tein sisäistä ja ulkoista viestintää metsäisten teemojen vaihtuessa päivittäin. Työtehtävät vaihtuivat nopeasti ja luovuus oli valttia!
Kirjoitustaidot harjaantuivat opiskeluissani. Myös opiskeluista tutut projektisuunnittelu ja Excel-taidot olivat päivittäin käytössä. Työssäni korostuivat metsäalan useat eri teemat, joihin perehtyessä oli hyötyä, kun opinnoissani oli tutustunut useaan eri näkökulmaan.
MTK:n metsäviestinnän sijaisuuden jälkeen siirryin kesätöihin ja vanhempainvapaan sijaiseksi Maaseudun Tulevaisuus-lehteen (MT), joka on Suomen toiseksi luetuin päivälehti, ja on erikoistunut erityisesti maaseudun teemoihin. Työskentelin 1,5 vuotta lehdessä metsätiimissä, jossa tehtäväni oli uutisoida metsäsektorin ajankohtaisista asioista. Työhöni kuului haastatteluiden tekemistä, uutisten kirjoittamista sekä matkustelua kiinnostavien ilmiöiden perässä maakuntiin. Sijaisuuteni loppupuolella pääsin perehtymään myös EU-metsälainsäädäntöihin, joita valmisteltiin Brysselissä aiempaa enemmän, ja joilla oli paljon vaikutuksia metsänomistajiin. Kun MT:ssa vapautui Brysselin kirjeenvaihtajan paikka, hain tehtävää suurella mielenkiinnolla. Sain paikan, ja aloitin EU-asioihin perehtyneenä toimittajana MTK:n ja MT:n yhteisellä Brysselin toimistolla kaksi vuotta valmistumiseni jälkeen.
Työhöni Brysselin kirjeenvaihtajana kuului raportointia ajankohtaisista EU-asioista, jotka liittyivät maa- ja metsätalouteen sekä maaseudun kehittämiseen. Haastattelin laidasta laitaan ihmisiä: europarlamentaarikkoja, EU-komissaareja, virkahenkilöitä, ministereitä, viljelijöitä, elintarvikejärjestöjä, tutkijoita sekä EU-asiantuntijoita, ja matkustin ympäri Eurooppaa perehtymässä käytännön maa- ja metsätalouteen. Työ oli äärimmäisen mielenkiintoista ja opettavaista, ja työtä tehtiin ajoittain kovassa aikataulupaineissa (esimerkiksi silloin, kun EU-huippukokoukset kokoontuivat Brysseliin päättämään tulevasta EU-rahankäytöstä).
Yhteensä 5,5 vuoden toimittajaurani jälkeen hain töihin EU-metsäedunvalvontaan eurooppalaisten metsänomistajien (CEPF) toimistolle Brysseliin. CEPF:ssa vapautui tällöin eurooppalaisen ja pohjoismaisen metsäasiantuntijan paikka, ja se tuntui luonnolliselta jatkumolta uralleni. Sain työn, ja tehtäväkuvaani kuului vaikuttaa metsänomistajille tärkeisiin EU-aloitteisiin, kuten ilmasto-, biotalous, energia- sekä rahoituspolitiikkaan. Kun toimittajana seurasin ja raportoin ilmiöistä, nyt roolini oli muuttunut: pyrin vaikuttamaan, että EU-aloitteissa ymmärrettäisiin metsänomistajien näkemykset mahdollisimman kattavasti. Työhöni kuului tapaamisia EU-päättäjien kanssa, työryhmätyöskentelyä, esiintymistä, kompromissien hieromista, EU-aloitteiden analysointia sekä kommunikointia CEPF:n yli kahdenkymmenen jäsenen suuntaan. Saimme torpattua monta EU-prosessia, jotka olisivat haitanneet metsänomistajien mahdollisuuksia käyttää omaisuuttaan ympäri Eurooppaa.
Kun olin asunut Brysselissä lähes kuusi vuotta, oli aika palata takaisin Suomeen. Hain työpaikkaa MTK:n toimistolta Helsingistä, ja aloitin EU- ja kansanvälisten metsäasioiden asiantuntijana, kun oli kulunut lähes kahdeksan vuotta valmistumisestani. Työ on pitkälti samanlaista kuin Brysselissä, mutta näkökulma on vaihtunut eurooppalaisten ja pohjoismaisten metsänomistajien edustajasta suomalaisiin metsänomistajiin. Lisäksi tontilleni kuuluu nyt kotimaan päätöksiin vaikuttamista sekä EU:n ulkopuolinen, kansainvälinen metsäyhteistyö. Lukuisten EU-kokousten lisäksi olen päässyt puhumaan YK:n metsäkokoukseen sekä edustamaan kansainvälisiä metsänomistajia osana globaalia metsänomistajaverkostoa. Työ on monipuolista, kansainvälistä ja siinä oppii jatkuvasti uutta – juuri kuten olen toivonut urani alkuajoista lähtien. Työni suola on viedä viestiä suomalaisista metsistä EU- ja kansainvälisille areenoille.
Miksi kannattaisi lähteä opiskelemaan metsätieteitä?
Metsänhoitajan tutkinnolla pääsee tekemään äärettömän mielenkiintoisia hommia myös kansainvälisellä tasolla. Tällä hetkellä Suomi elää puusta ja sen monista mahdollisuuksista. Lisäksi opiskeluissa pääsee osaksi huippua porukkaa ja halutessaan myös mukaan järjestötoimintaan.
Työtehtäviini kuuluu Stora Enso Metsän bioenergia tuloslaskelman teko ja analysointi, erillisselvitykset sekä itärajan voimalaitosten polttoainetoimitusten hoitaminen.
Opinnot
Opiskelin metsä-, energia- ja puuteknologiaa sekä metsäekonomiaa Itä-Suomen yliopistossa. Sivuaineena luin johtamista kauppatieteiden puolella. Vapaavalintaisina opintoina minulla oli venäjää ja kauppatieteitä.
Metsätieteet kiinnostivat minua jo lukioaikana. Aluksi ajattelin, että lähtisin lukemaan kauppatieteitä, mutta päätin kuitenkin hakea metsätieteelliseen. Metsäteollisuus kiinnosti minua paljon ja halusin jo lukioaikoina päästä töihin suureen metsäalan yritykseen. Metsäalan yritykset ovat hyvin johdettuja, menestyviä, asiakaslähtöisiä ja nykyaikaisia yrityksiä. Metsäalassa kiinnosti myös se, että Suomi on ollut hyvin riippuvainen metsistä. Koko metsäklusteri tarjoaa Suomeen leijonan osan työpaikoista, minkä vuoksi innostuin osaksi myös metsäalasta.
Opiskeluaikana meillä vallitsi aivan käsittämättömän hyvä ryhmähenki. Järjestimme jatkuvasti metsästysreissuja suurella porukalla ympäri Pohjois-Karjalaa ja Lappia. Opiskelusta ehkä mieleenpainuvinta oli työskentely ryhmissä, johon hyvin pitkälti koko opetuskin perustui.
Ura
Työskentelin opintojen ohella Joensuun Prismassa päivittäistavaraosastolla. Kesäksi sain hakea Prismalta oman alan töihin. Ensimmäisen harjoitteluni suoritin Tornatorilla ja muina kesinä työskentelin puutavaran kuljetuksen ja korjuun tehtävissä sekä erinäisissä projekteissa Stora Ensolla ja UPM:llä. Graduni tein opiskelun loppusuoralla UPM:lle.
Tällä hetkellä työskentelen Stora Enso Metsällä metsäenergiaesimiehenä. Työtehtäviini kuuluu Stora Enso Metsän bioenergia tuloslaskelman teko ja analysointi, erillisselvitykset sekä itärajan voimalaitosten polttoainetoimitusten hoitaminen.
Opinnoistani on ollut paljon hyötyä työtehtävissäni. Yliopistosta omaan päähänkin iskeytynyt niin sanottu kriittinen ajattelu ja kyseenalaistaminen ovat olleet hyvä oppi itselle. Yliopistossa opiskelu on kehittänyt esiintymistaitoa, jonka myötä myös itseluottamusta. Itse kuvittelin ennen, että yliopisto ei opeta käytäntöön mutta huomasinkin, että asioiden selvittäminen, lähteiden etsiminen, analysointi, perustelu ja tutkiminen ovat arkipäivää nykyisenlaisessa työelämässä. Yliopistossa opitut IT-taidot ovat olleet myös elintärkeitä.
Tällä hetkellä pääasiallinen työsarka liittyy pitkäaikaisten kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnointiin, tukeen ja koordinointiin. Lisäksi osallistun myös tarjousten valmisteluun ja lyhytaikaisiin asiantuntijatehtäviin.
Opinnot
Pääaineenani oli metsänhoito ja siinä erikoistuin trooppiseen metsänhoitoon. Sivuaineena luin metsänarviointia, kehitysmaatutkimusta ja Latinalaisen Amerikan tutkimusta.
Taustallani taitaa olla se hyvin yleinen tarina: olen maalta kotoisin ja luonto ja luonnontieteet ovat aina kiinnostaneet. Harkitsin biologian opintoja ja ehdin myös aloitella kätilöopintoja mutta sitten tutustuin kaverin kaverin kautta maatalous- metsätieteelliseen ja totesin löytäneeni oman juttuni. Ala vaikutti yhdistävän juuri sopivalla tavalla luonnontieteet ja sosioekonomian – enkä pettynyt.
Opiskeluajoilta on jäänyt mieleen paljon hauskoja hetkiä. Kenttäkursseilta Hyytiälän kesäilloista löytyy montakin hauskaa tarinaa mutta ehkä on paras pitää jutut vain asianosaisten tiedossa! Kuusikaupan johtoryhmässä oli hauskaa ja rankkaa – jouluaattona jaksoin nipin napin syödä ruuat ennen kuin sammuin sohvalle nukkumaan univelkaa pois. Siihen aikaan ei vielä ollut kummoistakaan tietoteknistä apua kuusikuljetusten suunnitteluun eli puhelinluettelon kartat ja nuppineulat taisivat olla puhelinten lisäksi toimiston tärkeimmät työkalut. ”Metsämiesten henki” on aika uniikki juttu: omien kurssikavereiden ja myös samaan aikaan opiskelleiden muiden vuosikurssien forstien kanssa syntyy ihan omanlaisensa network joka on aika arvokas juttu työelämässäkin.
Ura
Aivan opintojen alussa ansaitsin lisärahaa mm. suurkeittiöllä kesätöissä, postin lajittelukeskuksella ja ”rättikaupassa”. Vähän myöhemmin jatkoin Hyytiälässä kurssiassistenttina ja aivan opintojen loppuvaiheessa löytyikin sitten ensimmäinen oman alan työpaikka Stora Enso Forest Consulting:in palveluksesta.
Pääsin onnekkaalla ajoituksella kiinni uraan ja vakituiseen työhön jo opintojen loppuvaiheessa. Kun Stora Enso Forest Consulting:in kehitysyhteistyöhön liittyvä toiminta myytiin nykyiselle Induforille, siirryin hankkeiden mukana uuden työnantajan palvelukseen. Olin vuoden verran itsekin hankkeessa kenttätyössä Laosissa, muutoin olen tehnyt työni kotimaasta käsin. Induforin palveluksessa olen edelleen, tällä hetkellä teen osa-aikaista työtä jotta voin työn ohessa valmistella väitöskirjaani.
Tällä hetkellä pääasiallinen työsarka liittyy pitkäaikaisten kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnointiin, tukeen ja koordinointiin. Lisäksi osallistun myös tarjousten valmisteluun ja lyhytaikaisiin asiantuntijatehtäviin.
Opinnoista on ollut paljon hyötyä työtehtävissäni. Toki olisi vielä paljon asioita joita olisi ”nice to know” enemmänkin mutta työssä oppii toki koko ajan uutta. Kieliäkin olisi voinut lukea vielä lisää ja useampia mutta ihan kaikkeen ei aika riittänyt.
Miksi kannattaisi lähteä opiskelemaan metsätieteitä?
Metsätieteet, etenkin ennakkoluulottomilla sivuainekokonaisuuksilla höystettynä, tarjoavat ainutlaatuisen kokonaisuuden metsä- ja luonnonvaratalouden hallintaan. Maailman perusasiat eivät ihan lähivuosikymmeninä muutu miksikään: kestävä maan ja metsien käyttö ja uusiutuvien raaka-aineiden tuotanto ovat edelleen ihmiskunnan hyvinvoinnille keskeisiä asioita – itseasiassa enenevässä määrin. Laajasti sosioekonomisia ja ekologisia kysymyksiä ja kokonaisuuksia hallitsevia asiantuntijoita tarvitaan ratkomaan metsä- ja luonnonvaroihin ja maankäyttöön liittyviä kysymyksiä uusien väestön kasvuun ja ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden edessä. Metsäopintojen laaja-alaisuus on tässä ehdottomasti etu.
Johdan tutkimusryhmää, jossa kehitämme kaukokartoitukseen ja paikkatietoon perustuvia menetelmiä metsien rakenteen, nykytilan ja kehityksen selvittämiseksi. Tutkimuksen rinnalla opetan geoinformatiikkaa ja ohjaan tulevia asiantuntijoita heidän opinnäytetöissään.
Opinnot
Polkuni alkoi Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta, jossa opiskelin metsävarojen hallintaa. Ensimmäisen vuoden jälkeen metsäsuunnittelu, metsien inventointi ja kaukokartoitus vetivät puoleensa. Sivuaineeksi valikoitui geoinformatiikka, sillä kartat ja kartoittaminen ovat aina kiinnostaneet minua. Täydensin osaamistani erityisesti trooppisen metsänhoidon kursseilla, sillä tiesin, että kaukokartoitukselle on kysyntää juuri tropiikin haastavissa olosuhteissa. Opintojen aikana kansainväliset asiantuntijatehtävät pyörivät mielessä.
Yleisesti kiinnostukseni metsätieteisiin kumpusi osin metsäalan positiivisesta ja urheilullisesta imagosta. Olen aina viihtynyt metsissä, ja metsänomistus tuli tutuksi jo lapsena isovanhempieni maatilalla. Nuoruuteni kului pitkälti kilpaurheilussa. Pääasiassa kilpailin pyöräilyssä ja triathlonissa. Etenkin maastopyöräillessä pääsi hienoihin lähimetsiin, mutta myös erilaisiin metsiin ympäri maailmaa. Ja ylipäätään metsät olivat maastopyöräilyn kautta se ympäristö, jossa tuli nuorena vietettyä paljon aikaa. Lukiossa tajusin, että metsätieteissä yhdistyvät suosikkiaineeni: matematiikka, biologia ja maantiede. Ja niitä pystyisi vielä soveltamaan lempiympäristössäni.
Opiskeluajasta mieleen painuvin kokemus oli gradun tekeminen. Sain Metsäntutkimuslaitokselta (nyk. Luonnonvarakeskus) aiheen, jossa tutkin puustotietojen laskennallisen päivityksen luotettavuutta. Se oli ensimmäinen kerta, kun pääsin viemään tutkimusprosessin läpi alusta loppuun saakka asiantuntevassa ohjauksessa. Vuosi Metsäntutkimuslaitoksella ja siihen kuuluneet maastomittaukset olivat äärimmäisen opettavaisia. Koko opiskelujen ajan vastapainoa antoi aamu- ja iltalenkit maastopyörällä tai hiihtoladulla – liikkumisen aikana luennoilla opitut asiat loksahtivat usein paikoilleen.
Ura
Ennen tutkijanuraani ”kesätyöni” tarkoitti kilpaurheilua, joten ensimmäinen työpaikkani ikinä oli tutkimusapulaisena Hyytiälän metsäasemalla kolmannen opiskeluvuoden jälkeen. Siellä mittasin metsikkökoealoja aseman ympäristössä.
Valmistumiseni jälkeen urani on jatkunut tutkimuksen parissa. Aloitin jatko-opinnot Helsingissä vuonna 2007 ja väittelin tohtoriksi vuonna 2012. Tohtorintutkinnon jälkeen työskentelin laserkeilaustutkimuksen huippuyksikössä ja vietin useita jaksoja vierailevana tutkijana Kanadassa (Natural Resources Canada). Toimin välillä myös metsäsuunnittelun yliopistolehtorina, kunnes vuonna 2018 siirryin Itä-Suomen yliopistoon – ensin apulaisprofessoriksi ja myöhemmin professoriksi.
Nykyään johdan tutkimusryhmää, jossa kehitämme kaukokartoitukseen ja paikkatietoon perustuvia menetelmiä metsien rakenteen, nykytilan ja kehityksen selvittämiseksi. Arkeni kuluu uusia tutkimusideoita kehitellessä, koejärjestelyitä organisoidessa ja kirjoittamalla uusista tutkimuslöydöksistä. Professorina pääsen myös kurkistamaan kollegoiden työhön arvioidessani tutkimushankehakemuksia ja käsikirjoituksia. Parasta työssäni on sen haastavuus: ala kehittyy koko ajan, joten jokainen päivä on mahdollisuus oppia jotain uutta.
Vaikka työskentelen Joensuun rauhassa, ympäristöni on hyvin kansainvälinen. Viime vuosina ryhmässäni on työskennellyt suomalaisten tutkijoiden lisäksi tutkijoita muun muassa Kiinasta, Iranista, Intiasta, Japanista ja monista Euroopan maista. Vaikka kansainväliset tutkimusverkostot tarjoaisivat paljon matkustusmahdollisuuksia, pyrin nykyään tietoisesti välttämään ylimääräistä reissaamista. Opetustyössäni nautin erityisesti siitä, miten jatko-opiskelijoiden kanssa ratkomme tutkimusongelmia yhdessä. On myös todella etuoikeutettua olla mukana seuraamassa, kun opiskelijoista kehittyy alan asiantuntijoita.
Metsävarojen hallinnan opinnot antoivat minulle eväät, mutta tutkijan ja professorin työ on jatkuvaa itsenäistä opiskelua ja asioiden pohtimista yhdessä muiden tutkijoiden kanssa.
Miksi kannattaisi tulla opiskelemaan metsätieteitä?
Suosittelen valitsemaan opiskelupaikan puhtaasti oman kiinnostuksen mukaan, ja metsätieteet tarjoavat siihen poikkeuksellisen laajan kirjon vaihtoehtoja. Metsävarojen hallinta on loistava valinta erityisesti silloin, jos uusi teknologia, matematiikka ja muut luonnontieteet kiehtovat.
Suomalainen osaaminen metsien kartoittamisessa – olipa kyse satelliittikuvista, ilmakuvista tai laserkeilauksesta – on maailman huippua. Meillä opiskelijat oppivat ennen kaikkea menetelmiä, joilla uutta tietoa tuotetaan, mutta myös menetelmiä, joilla voi ratkaista käytännön ongelmia. Tällaiselle menetelmälliselle osaamiselle on jatkuvaa tarvetta. Opinnot ovat palkitsevia ja sopivalla tavalla haastavia; esimerkiksi opintojen aikana alkaa ymmärtämään metsien kartoituksen ja inventoinnin haasteita, samalla kun oppii tuntemaan menetelmät erilaisten metsän ominaisuuksien kartoittamisen ja kehityksen seuraamisen taustalta.
Paikkatieto- ja kaukokartoitusosaaminen on siitä hienoa, että sille on tarvetta myös metsäalan ulkopuolella. Se avaa ovia lukuisiin organisaatioihin ja tehtäviin, mikä tekee työllistymismahdollisuuksista erittäin monipuoliset.
Teen tällä hetkellä erittäin monipuolista kehittämistyötä Suomen metsäkeskukselle. Nimikkeeni on metsätietoasiantuntija ja päätehtäväni on metsätiedon hyödyntämisen kehittäminen. Työssäni pääsen vahvasti mukaan kaikkeen tietoon ja tietojärjestelmiin liittyvään kehitykseen, mihin vain aika riittää.
Opinnot
Opiskelin metsäsuunnittelua ja -arviointia Itä-Suomen yliopistossa. Suoritin erilaisia kursseja metsänarvioinnista, metsäsuunnittelusta ja paikkatiedon puolelta. Sivuaineena minulla oli geoinformatiikka sekä metsä- ja hallinto-oikeus. Kiinnostusta juridisiin opintoihin syntyi opintojen myötä ja samalla tajusin myös sen, että juridiikka on matkassa aina yhteiskunnassa toimimisessa, joten siitä on väistämättä hyötyjä.
Aluksi olin kiltti poika ja päätin lähteä opiskelemaan Ouluun, lähimpään yliopistoon ympäristötekniikkaa, jotta pystyisin kulkemaan synnyinkodistani yliopistolle. Menin kuitenkin käymään mutkan maanpuolustusvelvollisuutta hoitamassa, ja kasvatin rohkeutta matkustamiseen. Samaan aikaan kaverini ryhtyi puhumaan mahdollisuudesta, että hän lähtisi opiskelemaan metsätiedettä. Paikkoja oli kaksi: Joensuu ja Helsinki. Päässä oli selkeä mielikuva siitä, että pääkaupungin huiskeeseen ei ole imua. Rupesin sitten itsekin ajattelemaan asiaa, että nythän tässä olisi hyvä lähteä, kun kaveri tulee matkaan. Näin sitten päädyttiin pakkaamaan kimpsut ja kampsut ja lähtemään Joensuuhun opiskelemaan metsätiedettä.
Kiinnostusta alaan oli ollut jo metsässä ja luonnossa liikkumisen myötä ja pienimuotoisen perhemetsänomistamisen kautta. Alan ”todellinen luonne” eli valtava monipuolisuus ja ulottuvuus eri yhteiskunnan osa-alueille selvisi vasta kun opintoja oli tullut jo maisteltua muutama vuosi. Päivääkään en ole tuota opiskelemaan lähtemisen päätöstä katunut!
Mieleenpainuvinta ja hauskinta opinnoissa on ollut loputtomat kahvihetket ainejärjestön huoneessa keskustellen mitä erilaisimmista asioista, metsäasioita unohtamatta. Tämä kuvasi hyvin sitä hienoa joukkoon kuuluvuuden henkeä mitä itse koin opiskeluissani.
Työelämä
Opintojeni aikana työskentelin erilaisten erikoistumisalani kurssien kurssiassistenttina. Kesätöinä mittasin parina kesänä yliopistolle maastokoealoja ja yhden kesän vietin MMM:n metsäosastolla harjoittelijana. Muutamaa kuukautta ennen valmistumistani pääsin suorittamaan yliopistolla sijaisuutta. Sijaisuus sisälsi opetustehtäviä ja hallinnollista työtä. Tätä jatkoin valmistumisen jälkeen yhdistettynä jatko-opintojen aloittamiseen. Sitä ehti kestää tasan vuoden päivät ja sen jälkeen siirryin nykyiseen tehtävääni Suomen metsäkeskukselle.
Teen tällä hetkellä erittäin monipuolista kehittämistyötä Suomen metsäkeskukselle. Nimikkeeni on metsätietoasiantuntija ja päätehtäväni on metsätiedon hyödyntämisen kehittäminen. Työssäni pääsen vahvasti mukaan kaikkeen tietoon ja tietojärjestelmiin liittyvään kehitykseen, mihin vain aika riittää.
En usko, että olisin ilman vahvaa suuntautumistani metsäsuunnitteluun ja -arviointiin tullut valituksi nykyiseen tehtävääni. Saamastani opetuskokemuksesta on ollut myös hyötyä, sillä nykyisessä tehtävässäni opastan kollegoitani samojen asioiden äärellä.
Työtehtäväni Riga Wood Finlandilla ovat äärimmäisen monipuolisia. Hallituksen jäsenenä toimin osakkeenomistajien ja yrityksen toimivan johdon välissä. Tehtaanjohtajana vien yrityksen strategiaa käytännön tasolle ja valvon sovittujen toimintojen toteutumista.
Opinnot
Opiskelin metsäympäristön hoitoa ja suojelua Itä-Suomen yliopistossa. Sivuaineena minulla oli ympäristönsuojelu. Lisäksi jo ollessani työelämässä luin vielä kasvatustieteitä avoimessa, koska yritys, jossa silloin työskentelin, oli ajautumassa konkurssiin ja halusin laajentaa työnsaantimahdollisuuksia opetustyön kautta. Tämä oli ylimitoitettu varotoimenpide, koska ensimmäinen työhakemukseni johti työllistymiseen. Eivät nekään opinnot toki hukkaan menneet.
Olen lapsesta asti liikkunut luonnossa ja osallistunut metsätöihin. Taisin aloittaa pienen puuarboretumin istuttamisen vanhempieni maille jo joskus lukioiässä. Jokin tähän hommaan siis veti, vaikka tiesin hyvin, että suurin osa metsänhoitajista ei tee työtään fyysisesti metsässä. Metsäteollisuus on tuntunut aina jotenkin itselleni läheiseltä, joten se antoi lisäpontta hakea metsätieteelliseen. Ja totta puhuen tutkimuskin siinteli yhtenä uravaihtoehtona mielessä. Muitakin aloja oli mielessä, kuten geologia, arkkitehtuuri ja taidekorkea. Taiteeseen liittyen: Harrastuksesta ei ehkä kannata tehdä ammattia itselleen. En voi sanoa, että olin tuuliajolla enkä tiennyt mitä lähteä lukemaan. Päinvastoin; varteenotettavia vaihtoehtoja oli liikaa. Merkillistä kyllä, myös veljestäni tuli metsänhoitaja.
Mieleenpainuvinta opinnoissa oli ehdottomasti se tiivis ja hengeltään aivan mahtava yhteisö, joka opiskelujen ympärille ajan myötä muodostui. Työelämässä se sama porukka muodostaa ammatillisen verkoston rungon; ne ihmiset, joihin voi joka tilanteessa luottaa sata prosenttisesti ja joilta voi kysyä neuvoa. Minulle tärkeää oli myös itäisen Suomen luonto ja sen tarjoamat harrastusmahdollisuudet ja elämykset. Näin jälkeenpäin uskomatonta on myös opiskeluelämän kepeys. Vaikka suorittaa piti sielläkin, rajoittuivat vastuut lähinnä vain omaan tekemiseen. Toisin on nyt.
Ura
Työtehtäväni opintojen aikana liittyivät lähinnä opintoihin itseensä. Olin yliopistolla tutkimussihteerin vakanssilla tekemässä tutkimushanketta, joka oli osa isompaa tutkimusprojektia. Toinen iso kokonaisuus oli graduun liittyvä työskentely Metsäntutkimuslaitoksella yhteistyössä UPM:n kanssa. Keräsin ensimmäisessä vaiheessa aineistoa kentällä. Autokin piti sen takia ostaa, mutta oli toisaalta tulojakin. Toisessa vaiheessa tein tilastollista analyysia ja mallinnusta aineiston pohjalta, josta lopulta muokkasin graduni. Opintojen ohella olin myös muutamaan otteeseen peruskoulun opettajan sijaisena.
Lisäksi olin ns. opiskelija-aktiivi. Olin kurssini varaisäntä, ainejärjestön hallituksen jäsen, Metsänhoitajaliiton hallituksen opiskelijajäsen, mukana metsäalan neuvottelukunnassa, ylioppilaskunnan koulutuspoliittisessa ja sosiaalipoliittisessa jaostossa, Joensuun metsäylioppilaiden metsästysseurassa aktiivina ja muutenkin päälläni pystyssä siellä sun täällä, missä vain asioita pitää suunnitella ja organisoida. En tiedä oliko näistä suoranaista hyötyä työllistymisen kannalta, mutta opintoja sain venytettyä jonkin verran, rutkasti monenlaista kokemusta ja lisää ihmisiä verkostooni. Ei ole kaduttanut tämäkään.
Heti valmistumisen jälkeen ei ollut kovin helppoa saada töitä. Minulla ei ollut valmiina työpaikkaa johon mennä, kuten toisinaan vaikkapa gradun tai kesätöiden pohjalta voi olla. Piti siis saada jalka oven väliin ja äkkiä. Koska en heti saanut, aloin harkitsemaan metsäpalveluyrityksen perustamista. Hain ja myös pääsin kolmen kuukauden kestoiseen yrittäjävalmennukseen. Kurssia veti kokenut liikemieskonkari, ja sain sieltä oppia jota ei varmaan missään formaalissa koulutuksessa ole tarjolla. Myös juridiikan tuntemus syveni. Suunnittelemani liikeidea kosketti ensisijaisesti puunkorjuun avain- ja alueyrittäjiä.
Kävi hieman eri tavalla kuin olin ajatellut. Työllistyin UPM:n avainyrittäjän palvelukseen toimihenkilönä, vastuualueina laatu ja ympäristö. Työnkuva ei miellyttänyt, ja siirryin Vammalan Vaneri Oy:n palvelukseen laadunvalvonnan tehtäviin. Olin hieman ylikoulutettu tehtävään, mutta tehtävät olivat mielenkiintoisia ja pääsin metsäteollisuuden hommiin, joihin olin halunnutkin. Perehdyin vanerinvalmistusprosessiin taloudellisen huippusuhdanteen viimeisillä metreillä pyrkien uteliaisuuteen, uuden oppimiseen ja aina tekemään enemmän ja paremmin kuin mitä työnantaja minulta vaati eli ottamalla laajemman roolin kuin mitä minulta odotettiin, selvittämällä ongelmien syitä ja keksimällä niihin ratkaisuja.
Huippusuhdanne loppui ja samalla konsernin omistajilta rahat. Vaneriteollisuudessa oli kovat ajat kuten muissakin yrityksissä. Rahoittajien nimittämä saneerausjohtaja etsi itselleen tehokkaan tiimin, lähinnä konsernin nuorten, nousussa olevien ongelmanratkaisijoiden joukosta. Olin heidän joukossaan, ja ensi kertaa minut paiskattiin suoraan isojen vastuiden pariin lähes ilman päätöksenteollisia rajoitteita. Toimipaikaksi määrättiin Visuvesi, 135 km kotoani, jossa avovaimoni asui. Vastuut tuli kannettua hyvin ja kaksi vuotta kestäneen työn tulokset puhuivat puolestaan. Harmi vain, että parannukset tulivat myöhässä ja konkurssin myötä lähti työpaikka alta. Joka tapauksessa, tunsin olevani komennuksen jälkeen ammatillisesti aivan uudella tasolla. Siirryin nopeasti toiselle toimialalle; EPS ja XPS muovieristeteollisuuteen tuotekehitys- ja laatutehtäviin. Kokemus laadunhallinnasta mahdollisti tämän loikan.
Sastamalan vaneritehdas käynnistettiin konkurssin jälkeen uuden omistajan toimesta ja minut kutsuttiin laatupäällikön roolissa ajamaan tuotantoa ylös ja pistämään tehdasta kuntoon. Otin haasteen vastaan. Ilmeisesti työ sujui hyvin, koska minut nimitettiin tutkimus- ja kehitysjohtajaksi. Tuolloin tehdas oli jo myyty edelleen venäläisomistukseen. Kokemus itäisestä yrityskulttuurista oli myös erittäin arvokasta. Eteenpäin pyrkivä ja arvostettu latvialainen Latvijas Finieris -vanerikonserni osti tehtaan, ja toimintaa lähdettiin kehittämään voimakkaasti sen tytäryhtiö Riga Wood Finland Oy:n alla. Sain pian nimityksen tehtaanjohtajaksi, ja melko pian myös hallitus jäsenyyden. Sillä tiellä olen nyt. Ikää on ehtinyt kertyä 37 vuotta.
Työtehtäväni Riga Wood Finlandilla ovat äärimmäisen monipuolisia. Päivitin juuri työnkuvaukseni, ja pelkistettynäkin siitä tuli nelisivuinen. Hallituksen jäsenenä toimin osakkeenomistajien ja yrityksen toimivan johdon välissä. Tehtaanjohtajana vien yrityksen strategiaa käytännön tasolle ja valvon sovittujen toimintojen toteutumista. Yhteistyön ylläpitäminen konsernin toisten yksiköiden sekä ulkopuolisten toimijoiden kanssa kuuluu myös työhöni. Lisäksi tulevat erilaiset investointi- ja kehityshankkeet, ympäristö- ja turvallisuusasiat, budjetointi jne.
On hyvä ymmärtää, että kaikkea mitä opiskelee, ei pääse koskaan soveltamaan työelämässä. Toisaalta mikään yliopistotutkinto ei anna suoraan täysiä valmiuksia toimia missään ammatissa, vaan työssä oppimista tarvitaan aina. Hyötyä opinnoista on ollut paljon. Tieteellinen kriittinen ajattelu on auttanut ratkomaan ongelmia ja keksimään ratkaisuja. Samoin raapaisu lainsäädännön maailmaan on antanut kimmokkeen perehtyä aihepiiriin syvemmin. Omien kokemuksieni mukaan teollisuudessa esim. työehtosopimus tunnetaan hyvin, mutta lainsäädäntö huonosti. Ne harvat jotka lakia hallitsevat, saavat tietämyksestään selvää hyötyä.
Minulla on yrityksessämme ympäristövastuut, jolloin ympäristönsuojelukoulutus on helpottanut olennaisesti tehtävän hoitamista. Tilastotiede on toinen asia, jota voi hyödyntää laajasti, mutta jota vain harva alkeita pitemmälle osaa. Siitä on ollut jatkuvasti hyötyä, ja uskon sen vaikuttaneen uralla etenemiseen.
Usein johtotehtäviin on melko mahdoton päästä ilman akateemista koulutusta. Näin on myös latvialaisomisteisessa yhtiössämme, jossa ilman soveltuvaa formaalia koulutusta on turha haikailla tuotantoyksiköiden johtajaksi. Perusmetsänhoidosta ja ekologiasta on ollut myös hyötyä. Hoidan jonkin verran puunhankintaan liittyviä tehtäviä hallinnollisella tasolla, jolloin korjuun ja puukaupan tuntemus on välttämätöntä. Onpa koivun kasvupaikkatekijöiden tuntemuskin ollut iso asia, nimittäin tietyissä oloissa ja alueilla koivu ei kasva laadullisesti hyväksi vaneritukiksi. Jos nämä lainalaisuudet tuntee, saattaa säästää suuret rahat. Metsänhoitajatutkinto on tuonut myös arvostusta.
Miksi kannattaisi lähteä opiskelemaan metsätieteitä?
Metsänhoitajan tutkinto tarjoaa laaja-alaista osaamista, jota kannattaa tukea erikoistumalla johonkin osa-alueeseen tai sivuainevalinnoilla. Niiden valitsemiseen tosin on useampi vuosi aikaa opiskelujen alkamisen jälkeen, joten sillä ei kannata vielä hakuvaiheessa itseään stressata. Metsäala on tehtäväkentältään hyvin laaja ja monipuolinen, ja se kehittyy edelleen voimakkaasti, toisin kuin joskus virheellisesti kuvitellaan. En usko, että millään muulla akateemisella tutkinnolla on mahdollista yhtä hyvin työllistyä metsäalalle. Jos metsäala kiinnostaa, on metsänhoitajan tutkinto hyvä valinta.
Metsätieteiden kautta on perinteisesti työllistytty melko kansainvälisiin tehtäviin. Näin on käynyt minunkin kohdallani. Työskentelen ylikansallisessa konsernissa jonka virallinen kieli on englanti.
Työskentelen Viet Namissa kehitysyhteistyöhankkeessa, jossa kehitetään Viet Namin metsäsektorille metsätietojärjestelmää. Työtehtäväni liittyvät metsätietojärjestelmän eri sovellusten kehittämiseen sekä niiden kouluttamiseen kaikille 63 metsää kasvavalle provinssille.
Opinnot
Opiskelin pääaineena kandidaatin tutkielmaan asti metsäsuunnittelua ja metsäekonomiaa. Maisterivaiheessa pääaine muuttui metsänarvioimistieteeseen. Koska olin kiinnostunut monesta eri tieteenalasta, opiskelin sivuaineet fysiikasta, geoinformatiikasta, metsäteknologiasta sekä osittain tietojenkäsittelytieteestä. Kieliopinnoista kävin espanjan kurssit, joista on ollut työelämässä silloin tällöin hyötyä. Lisäksi kävin vuoden verran vaihto-opiskelemassa Indonesiassa kauppatieteitä (liiketalous, johtaminen ja kirjanpito).
Oma taustani on varsin klassinen, sillä vanhempani ovat metsäomistajia ja isoveljeni metsäkoneenkuljettaja, joten metsätieteet oli luonnollinen valinta jo nuoresta asti metsissä työskennelle ja liikkuneelle. Toinen syy valita metsätieteet on opintojen monipuolisuus. Olin lukioaikana kiinnostunut monesta aineesta (muun muassa matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto sekä kieliopinnot) ja metsätieteilijän on kuitenkin hallittava kaikkia näitä tieteenaloja menemättä kuitenkaan liian syvälle mihinkään niistä. Syventyminen tapahtuu vasta opintojen loppuvaiheessa, kun on jo varma, mikä tieteenala kiinnostaa eniten. Metsätieteilijälle annetaan täydet vapaudet kehittää osaamistaan monipuolisesti ja työelämässä jokaisesta opintopisteestä on ollut hyötyä.
Kun mietitään mikä oli mieleenpainuvinta opinnoissa, tulee mieleen ensimmäisen vuoden kenttäkurssi Mekrijärven tutkimusasemalla, mistä tuli ikimuistoinen kesä ja täydensi sopivasti teoriapainotteista vuotta käytännön metsätalouden hallintaan. Omien opintojeni kohokohta oli kuitenkin vaihto-opinnot Indonesiassa. En kielimuurin takia voinut osallistua kuin kenttäkursseille, mutta sain kuitenkin täytettyä oman haaveeni käydä syvimmässä ja synkimmässä Borneon sademetsässä täydentämässä omaa osaamistani trooppisesta metsätaloudesta. Metsätieteilijöitä kannustetaan kansainvälisyyteen ja opinnot antavat loistavan mahdollisuuden opiskella niin Amerikassa, Afrikassa, Aasiassa kuin Euroopassa huippuyliopistoissa.
Ura
Opintojeni aikana työskentelin monipuolisesti eri metsäalan tehtävissä. Metsätieteilijänä on helppo löytää oman alan töitä Suomessa, joka tunnetaan metsien maana, joten kesätöiden hankinta ei ollut koskaan hankalaa. Omat kesätyöni menivät opintojen alussa metsänistutuksessa, metsäkoneenkuljettajana sekä metsäsuunnittelijana. Myöhemmässä vaiheessa työskentelin muun muassa metsänhoitotöiden laaduntarkastajan, metsäinventoinnin ja laserkeilauksen tutkimusprojektissa UPM:llä sekä metsäsuunnittelijana ja puunhankinnassa Stora Ensolla. Opintojen loppuvaiheessa työskentelin Arbonaut Oyj:n Powerline -tiimissä paikkatieto- ja laserkeilausaineiston analysoinnissa.
Valmistumisen jälkeen jatkoin vielä Arbonautin palveluksessa, mutta veri veti tutkimus- sekä kehitystyön pariin, joten hain metsäteknologian tutkijan paikkaa Metsäntutkimuslaitokseen, jonne myös pääsin töihin. Metlan aikana pääsin työskentelemään logistiikka ja puunkorjuun kehittämishankkeissa sekä metsäenergia -tutkimusprojekteissa. Projektit olivat sekä kansallisia että kansainvälisiä, joten työnkuvaan kuului paljon matkustamista ja kokouksia eri puolella maapalloa. Aloitin myös väitöstyön kirjoittamisen tutkimustyön ohessa, mikä mahdollisti sekä jatko-opiskelun että työskentelyn mielekkäissä tehtävissä hyvällä palkalla. Kuultuani mahdollisuudesta lähteä kehitysyhteistyöhankkeeseen kehittämään Viet Namin metsäsektorille metsätietojärjestelmää ja kouluttamaan paikkatietoon liittyvissä sovelluksissa, ei ollut vaikea tehdä päätöstä paluusta Aasiaan ja työskentelystä uusissa haastavissa kansainvälisissä tehtävissä.
Työskentelen edelleen Viet Namissa Associate Technical/Forest Adviser -nimikkeellä. Työtehtäväni liittyvät metsätietojärjestelmän eri sovellusten kehittämiseen sekä niiden kouluttamiseen kaikille 63 metsää kasvavalle provinssille. Työ vaatii paikkatieto- ja metsätietojärjestelmä osaamisen lisäksi pedagogisia taitoja sekä hyviä kommunikaatiotaitoja.
Miksi kannattaisi lähteä opiskelemaan metsätieteitä?
Etenkin Aasiassa suomalaista metsäosaamista sekä koulutusta arvostetaan erittäin paljon ja myös muiden maiden vertailussa Suomen metsäopinnot ovat maailmanluokkaa. Itä-Suomen yliopistossa on erittäin helppo opiskella monipuolisesti sivuaineita, sillä kampukset sijaitsevat muutaman minuutin kävelymatkan päässä toisistaan. Työtehtäväni ovat olleet sekä Suomessa että ulkomailla haastavia, mutta opinnot ovat hyvin valmistaneet vastaamaan ja ratkaisemaan tulleet haasteet sekä ongelmat. Metsätieteilijän on myös helppo työllistyä muille sektoreille. Kuten missä tahansa muullakin alalla, työssä oppiminen on myös erittäin tärkeää, mutta sitä painotettiin myös opintojen aikana ja kesätyöt tukivat erittäin hyvin teoreettista osaamista käytännön soveltamiseen.